Paasto on seuraava taso esirukouksen voimakkuusasteikolla. Kun rukoilemme asioiden puolesta, jotka ovat tärkeitä ja kiireellisiä tai joissa vihollisen vastustus on voimakas, Pyhä Henki voi käyttää paastoamme toimeenpanemaan Jeesuksen voiton.

Kun etsimme Jumalaa kokosydämisesti rukouksessa ja paastossa, Hän voi tehdä asioita, jotka eivät olisi mahdollisia tavanomaisen rukouksen avulla. Jumala on säätänyt paaston, koska sen kautta Hänen voimansa vapautuu toimimaan enemmän ja usein nopeammin. (Duewel)

Jeesus puhui seuraajistaan sanoen: "He paastoavat" (Matt. 9:15). Hän odottaa seuraajiensa paastoavan. Matteuksen evankeliumissa (6:1-18) Jeesus antoi ohjeita paitsi almujen antamisesta, rukouksesta niin juuri paastosta.

Alkuseurakunnassa paasto oli normaali osa hengellistä elämää.

Ainakin 400 vuoden ajan Jeesuksen jälkeen uskolliset kristityt paastosivat kahdesti viikossa. Paastoa harrastettiin yksityisesti ja seurakunnassa. (Apt. 13:1-3; Apt. 14:21-23.) Myös Paavali mainitsee paaston mm. Ensimmäisessä Korintolaiskirjeessa (11:27) ("...paljon paastonnut").

Suurten herätysten johtajat ovat kaikki paastonneet.

Wesley odotti kaikkien metodistien paastoavan keskiviikkoisin ja perjantaisin klo. 16:een. Luther taas paastosi säännöllisesti päivän viikossa sekä niin paljon lisäpaastoja, että häntä arvosteltiin liiallisesta paastosta

Paastoja voi olla erialaisia.

Paasto on Jumalan asettama itsensäkieltämisen muoto. Esirukous sinänsä on jo voimakasta itsensäkieltämistä. Paastoon voi liittyä paitsi ruuasta kieltäytymistä, myös unesta, virkistyksestä vai muista elämän nautinnoista kieltäytymistä. Hyvin voi paastota ja kieltäytyä valitsemistaan asioista esimerkiksi vain 1-3 päivää. Näin jokainen voi olla mukana paastossa seurakunnan ja sen kautta tehtävän työn puolesta! (Lisää aiheita srk:n tilaisuuksissa)

Paastoterveisin pastori Juha