Mitä jos rukoiltais

Opin rukoilemaan jo lapsena, kun äitini opetti iltarukouksen. En millään muista, mikä se oli – ehkä levolle laske luojani, tai joku sen tapainen. Se vaikutti silloin minussa sen, että rukous tuntui luonnolliselta, ja tuntui hyvältä turvautua johonkin suurempaan aina kun oli tarvetta. No nuoruudessani loitonnuin totaalisesti rukoilemisesta. Lähes unohdin koko asian. Palasin rukoilemaan vasta kun kohtasin Jeesuksen henkilökohtaisesti. Nykyään en osaa olla rukoilematta kovinkaan kauan, ja siitä on tullut osa elämää vähän samaan tapaan kuin hengittämisestä.

Lapsena ja nuorena tiesin jotenkin intuitiivisesti äitini rukoilevan puolestani. Jälkeenpäin olen ajatellut, että esirukouksen kautta minua varjeltiin monissa tilanteissa, kun itse tein hölmöyksiä. Äitien rukouksissa lastensa puolesta lienee jotakin "tehosteainetta" mukana, sillä niin paljon niillä saadaan aikaan.

Monet korvaavat rukouksen mindfulness tyyppisellä meditaatiolla. Kyse on kuitenkin täysin eri asiasta. Mindfulness suuntautuu omaan itseen. Sillä pyritään hallitsemaan omaa mieltä ja sitä kautta omaa elämää. Kristillinen rukous taas suuntautuu Jumalaan.

Mutta miksi rukoilla Jumalaa, jota ei tunne – ja onko häntä edes olemassa. Monet kuitenkin myöntävät uskovansa johonkin "tuonpuoleiseen", ja jopa rukoilevansa hätätapauksissa. Jumalan armo on niin suuri, että hän auttaa jopa ihmisen hätähuudoissa. Psalmissa 107 on monia esimerkkejä tällaisen huudon vaikutuksista: "He lähtivät laivoilla merelle ja tekivät työtä aavoilla vesillä…Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen…He kohosivat kohti taivasta, vajosivat syvyyksiin…Silloin he huusivat hädässään Herraa…Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät."

Rukous voi auttaa löytämään yhteyden Luojaan. Tuonpuoleisen ei tarvitse olla tuntematonta ja epämääräistä. Jumala on elävä, rakastava persoona, jolla on hyvä tahto koko luomakuntaansa kohtaan. Eikä rukouksen tarvitse olla yksinpuhelua, vaan se voi olla tapa luoda yhteys ja oppia tuntemaan tätä rakastavaa persoonaa. Hänelle voi jättää niin murheet kuin kaikki muutkin elämässä eteen tulevat asiat, sillä hän on kiinnostunut ihan kaikesta.

Mirja Keskinen