Ystävyyden arvo

Se tunne, kun menee uuteen paikkaan, jossa ei ole ennestään ketään tuttuja, ja pian ihmiset siellä alkavat tuntumaankin tutuilta – jopa ystäviltä. Ainakin kerran elämässäni olen kokenut tuon. Uusi maa, uusi työ, uudet ihmiset, ja sitten sujahdin aivan luontevasti uusien työkavereiden porukkaan. Tuntui, kuin he olisivat odottaneet juuri minua. Aloin pian tuntemaan ystävyyttä uudessa ympäristössä. Jopa tuntemattomat ihmiset tervehtivät kaduilla. Piirre, joka auttaa kotoutumaan tosi nopeasti.

Mitä ystävyys on, ja mihin me tarvitsemme ystäviä? Ystävyyden potentiaalia ja haasteita tutkinut Riikka Korkeamäki sanoo: "Ihminen ei voi olla oma itsensä, jos ei voi peilata minuuttaan muihin. Ystävyys on keino rakentaa yhteisöä, ja yksi harvoista asioista, jonka voi itse valita." Ystävät saattavat tulla tärkeämmäksi, kuin perhe tai suku. Sananlaskukin sanoo: "Tosi ystävä on enemmän kuin veli". Voisikohan tuo heijastella sitä, että tosi ystävä pysyy rinnalla, kun elämään tulee vaikeuksia ja kriisejä. Silloinhan ihmissuhteita punnitaan.

Pidän itseäni onnekkaana, koska minulla on ystäviä. On muutama pitkäaikainen ystävä, ja myös joitakin uudempia. On sellaisia, joiden kanssa jaan samat arvot ja joiden kanssa voin peilata asioita yhdessä. Mutta on myös niitä, joilla on aivan erilaiset arvot, ja joiden kanssa tavataan harvemmin. Juuri heidän kanssaan on hienoa yrittää katsoa erilaisten näkökantojen taakse, mistä ne muodostuvat, ja miettiä, miten tuo ihminen on päätynyt tuohon mielipiteeseen. Erilaisista arvoista huolimatta ystävyys voi olla tasavertaista ja vastavuoroista.

Tarvitsemme luotettavia ystäviä, jotka tavallaan turvaavat selustaamme. He puolustavat silloin, kun jokin paha yrittää haavoittaa salaa ja vaivihkaa. Ilmeisesti siihen perustuu Saarnaajan kirjan ohje: "Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa." Vaalitaan ystävyyttä, sillä sen arvo on kultaakin kalliimpaa.

Mirja Keskinen